Vuosi 2017 oli täynnä rohkeutta, heittäytymistä ja uusia haasteita
Voin helposti sanoa, että vuosi 2017 on ollut tähänastisen elämäni paras vuosi. Irtisanouduin unelmatyöstäni viime keväänä ja viimeiset yhdeksän kuukautta olen matkustanut ympäri maailmaa. Kaduttaako nyt kun säästöt on tuhlattu eikä paluuta vanhaan tuttuun ole? No ei kaduta.

Maaliskuussa lähdimme poikaystäväni kanssa reissuun pelkkä menolippu kourassa eikä sen kummempaa suunnitelmaa kasassa. Viimeisen yhdeksän kuukauden aikana olemme reissanneet Australiassa, Indonesiassa, Singaporessa, New Yorkissa, Fidzillä, Samoalla, Havaijilla, Tongalla ja Uudessa-Seelannissa. Monet kysyvät, mikä on ollut paras paikka matkamme aikana ja onko mahdollisesti löytynyt paikkaa, jossa voisimme kuvitella asuvamme pidempäänkin. Parasta paikkaa on mahdotonta sanoa, kaikki paikat ovat olleet hienoja omalla tavallaan. Fidzille ja Samoalle en lähtisi heti uudestaan, Havaijille uskon, että tulemme vielä joskus palaamaan. Uusi-Seelanti jätti myös ison paikan sydämiimme ja tänne saattaa vielä tiemme joskus viedä. Indonesiaan olemme palaamassa alkuvuodesta ja New York on edelleen lempikaupunkini maailmassa.
Vaikka vuoden alussa lähdimme reissuun sillä mielellä, että jos sopiva paikka löytyy, voisimme hetkeksi asettua jonnekin asustamaan. Kun maailmaa on kiertänyt tarpeeksi kauan, oppii kuitenkin, että asuinmaalla ei ole niin väliä. Kaikki se muu ympärillä merkitsee enemmän. Tärkeintä on, että löytyy mielekästä tekemistä, töitä ja ystäviä. Näillä palikoilla elämän voi rakentaa mihin tahansa. Ensi vuonna reissu ja sopivan asuinpaikan etsintä jatkuu pääasiassa Euroopassa.
Hyppääminen tyhjän päälle vaati rohkeutta ja töitä. Jotta hyppääminen oli mahdollista, olin säästänyt rahaa jo vuosia, viimeiset pari vuotta tosissani. Säästäminen ja sijoittaminen on mahdollistanut vapauden, jota toivoisin kaikilla olevan edes jossain määrin, siksi kirjoitan tätä blogia. En väitä, että sijoittaminen olisi helppoa tai että se sopisi kaikille. Sen sijaan säästäminen ja oman talouden haltuunotto on jokaikiselle tärkeää. Oli kysessä pienet tai isot tulot. Tämän vuoden budjettini on ollut noin 15 000 €, jolla olen päässyt matkustamaan ja kokemaan upeita asioita. Olin säästänyt kaiken tuon käteisenä, joten en ole vielä joutunut koskemaan sijoituksiini ja muuttamaan niitä käteiseksi. Sijoitukseni ovat ikään kuin turvatyyny, joka suojaa viimeisenä kun kaikki muu on menyt ruttuun. Tavoitteenani on, etten joutuisi koskemaan niihin ensi vuonna vaan löytäisin lisää töitä markkinoinnin projekteissa.
Päällimmäisenä mielessä on kiitollisuus kaikesta siitä, mitä olen saanut kokea ja oppia. On ollut paljon aikaa lukea, kirjoittaa ja pohtia maailman menoa. Etäisyyden ottaminen tuo kummasti perspektiiviä omaan elämään. Kaiken matkustamisen lisäksi vuodesta jää erityisesti mieleen tämän blogi perustaminen ja kaikki sen kautta saatu palaute sekä tietysti kihlautuminen maailman parhaan miehen kanssa jouluaattona.